Kotimatkan vaiheita:

Lentomme Bolognasta Frankfurtiin ei päässytkään laskeutumaan, sillä joku tyyppi lennätti dronea kentän yllä. Lentomme suuntasi Stuttgartiin, josta ei ole mitään tietoa jatkolennoista. Turvallisuussyistä kukaan ei saa laskeutua tai nousta Franfurtin kentälle. Polttoainetta ei riittäisi pitkään kiertelyyn kentän yläppuolella, joten kapteeni (tai lennonjohto) teki päätöksen laskeutumsiesta muualle.

Stuttgartissa pääsimme lopulta ulos koneesta ja vähän eksyimme muusta porukasta. Lopulta löysimme pari avulista ihmistä: turvatarkastuksen virkailijan ja poliisin, jotka auttoivat meitä eteenpäin. Me lähdimme pois turvatarkastuksen toiselle puolelle Lufthansan tiskille ja siellä olikin sitten pitkä jono. Yhden suomalaisen avustuksella saimme selville, että meille järjestettiin bussikuljetusta Frankfurtiin ja sieltä sitten lentoja eteenpäin. Kaikki kesti tosi kauan ja infoa tuli uskomattoman hitaasti.

Bussissa tajusimme, että monet rupesivat soittelemaan jatkolentoja itse ja Anna rohkeasti sai meille hankittua paikkavarauksen kahden jälkeen lähtevään koneeseen. Sillä pitäisi ehtiä illaksi kotiin, näin toivomme.

Pikainen kotimatkamme muuttui siis Saksan kiertoajeluksi tässä vaiheessa ja tämä kirjoittaminenkin on tosi hankalaa bussissa. Emme myöskään tiedä, milloin saamme lähetettyä näitä päivityksiä. Tällä hetkellä myös matkan koukerot vievät voimia ja varsinaisia työhön liittyviä päivityksiä kirjoitamme sitä mukaan, kuin energiaa riittää. Onneksi teimme aika tarkkoja muistiinpanoja ja otimme satoja kuvia. Niiden avulla varmaan saamme pääkohdat välitettyä myös ammatillisessa mielessä.

Kahden ja puolen tunnin bussimatkan jälkeen seurasi kiivas juoksu kaukaa kohti terminaalia ja kahden ja puolen tunnin jonotus. Kyselimme apua monelta ja saimme aina saman vastauksen, että seisokaan jonossa ja pääsette aikanaan asiakaspalvelijan luo. Lopulta pääsimme tosi ystävällisen herran luo ja hän kysyi, miksi emme menneet meille varatulle lennolle, joka lähti puolisen tuntia sitten. Mitäs siihen muuta voisi sanoa, kuin ettei meitä päästetty. Ja kyllä harmitti. Seuraava meille sopiva lento lähtee noin klo 21 illalla ja ei edes ole varmuutta, mahdummeko kyytiin. Toinen vaihtoehto olisi ollut kahden välilaskun lento Kööpenhaminan ja Tukholman kautta, mutta siinäkin vaihdot olisivat olleet tosi tiukat.

Iltapäivän pelasti hyvä ruoka ja ihana tarjoilija, joka kiireestä huolimatta hymyili ja oli ystävällinen